Hallituksen esitys lyhytvuokrauksesta on etenemässä eduskuntaan osana rakentamislain
muuttamista, vaikka lausuntokierros toi esiin merkittäviä oikeudellisia ja käytännön ongelmia
lyhytvuokraukseen liittyen.

Lainsäädännön arviointineuvosto antoi 16.2. hyvin kriittisen lausunnon rakentamislain muutoksen
lyhytvuokrausta koskeviin kirjauksiin: vaikutuksia ei ole arvioitu riittävän huolellisesti eikä
vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ole tarkasteltu kattavasti. Johtopäätös on selvä: esitysluonnosta
tulee korjata ennen hallituksen esityksen antamista.
Nyt olisi todella perusteltua ottaa aikalisä ja tehdä esitys, joka varmistaa reilut pelisäännöt ja
kestävän matkailun.

Oman kodin satunnainen vuokraaminen on osa jakamistaloutta ja mahdollista jo nykyisen
lainsäädännön puitteissa. Sitä ei tarvitse kieltää. Ongelma on ammattimainen majoitusliiketoiminta
asuinhuoneistoissa, jossa kukaan ei asu. Siellä lyhytvuokraus tarkoittaa majoitusliiketoimintaa
kevyemmällä sääntelyllä ja velvollisuuksilla kuin hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä.

Esityksessä asuinhuoneistoa voisi käyttää lyhytvuokraukseen 90 tai 180 vuorokautta vuodessa,
vaikka rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus olisi asuminen. Rajoitus on näennäinen – 90 vrk
sesonkiaikana tuottaa lyhytvuokrauksessa enemmän kuin pitkäaikainen vuokraus vuodessa ja 180
vuorokautta taas vastaa jo keskimääräistä hotellien käyttöastetta. Käytännössä siis ammattimainen
majoittaminen sallittaisiin asuinhuoneistoissa.

Esitys murentaa kilpailuneutraliteettia majoitusalalla. Perinteinen majoitusliike toimii tiukkojen
sääntöjen ja velvoitteiden piirissä. Asuinhuoneistossa ammattimainen majoitus saisi kevyemmät
pelisäännöt. Tämä ei luo oikeudenmukaisia kilpailuolosuhteita eikä edistä kestävää
elinkeinopolitiikkaa.

Toinen vakava puute on valvonta. Vuorokausirajojen seuranta perustuisi käytännössä toimijan
omaan kirjanpitoon. Ilman pakollista majoittajien rekisteröintiä viranomaisilla ei ole tietoa siitä,
kuka majoittaa, missä ja kuinka laajasti. Pidämme tärkeänä, että Suomessa otettaisiin käyttöön EU:n
hyväksymä lyhytvuokrauksen rekisteröinti- ja tietojenvaihtoasetus. Lyhytvuokrauksen rekisteröinti
ei ole sivuseikka, ilman rekisteriä ei ole toimivaa valvontaa. On vaikea ymmärtää, että
lyhtyvuokraukselle annetaan vapaat kädet asuinalueilla ilman valvontamahdollisuutta.

Majoittamisen rinnastaminen asumiseen hämärtää kaavoituksen ja rakennuslupien merkitystä.
Kuntien mahdollisuudet ohjata alueen kehittämistä kaavoituksella heikkenevät, kun asumiseen
kaavoitetut alueet voivat tosiasiallisesti muuttua matkailukäyttöön. Laajamittainen majoittaminen
asuinalueella voi aiheuttaa häiriöitä asukkaille ja heikentää matkailun kasvun hyväksyttävyyttä.
Matkailu on monilla alueilla, erityisesti Lapissa keskeinen elinkeinoala. Juuri siksi pelisääntöjen on
oltava selkeät ja tasapuoliset. Ammattimaisen majoitusliiketoiminnan tulee toimia samoilla
säännöillä riippumatta siitä, tapahtuuko se hotellissa vai lyhytvuokrauksessa.

Allekirjoittaen

Nina Forsell /Lapin matkailuelinkeinon liitto

Hanna Baas / Lapin kauppakamari