Lapin matkailutoimijat ovat seuranneet huolissaan matkailuelinkeinon kehittämisen edellytyksiin kohdistuvia heikennyksiä, joita tehdään nyt monesta suunnasta. Nyt kehysehdotuksessa ollaan nostamassa alan arvonlisäverokantaa, Metsähallituksen luontopalvelujen budjettia on leikattu ja EU:n sääntelyn kautta ehdotetaan pienennettäväksi kattoa matkapaketeista perittäviin ennakkomaksuihin.
Ymmärrämme säästöjen ja veronkorotusten hakemisen tarpeen, mutta muistutamme, että toimet eivät
saa syödä tulevaa kasvua. Matkailu Lapissa on harvoja kasvavia sektoreita ja sen työllisyysvaikutus on merkittävä. Kasvavan vientialan toimintaedellytyksiä ei tule rapauttaa. Esitämme seuraavassa kolme ehdotusta:
1. Matkailun arvonlisäveroa ei tule korottaa
Kehysriihessä esillä oleva palvelujen arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin ohjaisi suomalaisia matkustamaan entistä enemmän ulkomaille ja esimerkiksi Itämeren risteilyille kotimaan kohteiden sijaan. Kotimaan matkailu Lappiin kasvoi korona-aikaan mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun. Esimerkiksi tammikuussa 2024 kotimaan matkailu painui Lapissa jopa -18 % edelliseen
vuoteen verrattuna ja koko maassa keskimäärin -6,4 %.
Kansainvälisessä matkailussa kilpailijamaistamme esimerkiksi Ruotsissa matkailupalvelujen arvonlisävero on 12 prosenttia. Veronkorotus kilpailijamaita korkeammalle heikentäisi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Matkailupalvelujen tuottamisen kustannukset ja hinnat Suomessa ovat nousseet jo muutenkin. Yrityksillä on vaikeuksia siirtää kaikkia nousevia kuluja
asiakashintoihin kilpailukyvyn kärsimättä.
Ehdotamme ensisijaisesti, että matkailun arvonlisäveroa ei koroteta kevään kehysriihessä. Mikäli korottamiseen päädytään, tulisi se ottaa käyttöön vasta vuosi päätöksenteon jälkeen. Kansainvälisessä kaupassa hinnat asiakkaille ilmoitetaan vuotta etukäteen ja yritykset tarvitsevat virallisen päätöksen jälkeen vuoden siirtymäajan, jotta veronkorotus ei vie katetta.
2. Metsähallituksen Luontopalvelujen resurssit nostettava riittävälle tasolle
Metsähallituksen Luontopalvelujen toimintaa ollaan budjettisyistä supistamassa henkilöstöön, rakennuksiin, kalustoon ja palveluverkostoon kohdistuvilla leikkauksilla. Luonnon kokeminen on syy tulla Lappiin ja Suomeen niin kotimaiselle kuin kansainväliselle matkailijalle. Valtion riittävä panostus kansallispuistojen ja retkeilyalueiden rakenteisiin sekä palveluihin on tärkeä edellytys matkailualan yritysten omille investoinneille ja työllistämiselle. Palveluverkoston säästöt eivät saisi johtaa Lapin
reittiverkoston ja rakenteiden kunnon heikkenemiseen tai luontokeskusten aukioloaikojen ja palveluiden supistumiseen entisestään. Budjettileikkauksia suunnitellessa on tärkeä muistaa, että Metsähallitus omistaa 63 % Lapin pinta-alasta ja on tulouttanut valtiolle 110–120 miljoonaa euroa vuosittain. Näitä tuloja olisi oikeudenmukaista kohdentaa sinne, mistä ne syntyvät ja missä niillä voidaan saada lisää tuloja ja työtä matkailun kautta.
Turvallisuusnäkökulmasta luontomatkailun rakenteiden tulee olla riittävällä tasolla ja Metsähallituksella tulee olla alueella resursseja toimia myös mahdollisissa riski- ja ongelmatilanteissa, joita voi tulla eteen entistä enemmän asiakasmäärien kasvaessa. Luonnon kestävyyden varmistamiseksi rakenteiden kapasiteetin tulee vastata kasvaviin asiakasmääriin. Riittävät rakenteet turvaavat luonnon
monimuotoisuutta ja ovat tärkeä osa kestävyyttä ja vastuullisuutta.
Edellisellä hallituskaudella palveluvarustuksen korjausvelkaa pystyttiin lyhentämään ja tekemään tiettyjä parannuksia Lapin keskeisissä retkeilykohteissa. Nyt tekeillä olevilla budjettileikkauksilla korjausvelka on vaarassa kääntyä taas kasvuun.
Metsähallituksen Luontopalvelut on saamamme tiedon mukaan esittänyt perusrahoitukseensa 7,5 miljoonan euron korotusta sen lisäksi, että organisaation tuottavuutta parannetaan suunnitteilla olevin toimin. Lapin matkailuelinkeino tukee perusrahoituksen korotusta ja pitää Luontopalvelujen resurssien riittävää tasoa äärimmäisen tärkeänä.
3. Kansainvälinen matkailu tunnistettava vientialaksi
Lapin matkailu on vahvassa kansainvälisessä kasvussa. Kansainvälisiä matkailijoita saapui Lappiin viime vuonna jo 650 000 (+28 %) ja yöpymisiä rekisteröitiin 1,7 miljoonaa (+22 %). Tämän lisäksi tulee virallisen rekisteröinnin ulkopuolelle jäävät matkailijat, jotka majoittuvat esimerkiksi Airbnb:n tai Vrbo:n kautta. Myös osa mökkimajoituksesta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Kansainvälisiä suoria reittilentoja Lapin kentille tuli ennätysmäärä, ja matkustajamäärät kaikilla Lapin lentokentillä kasvoivat. Kansainvälisen matkailun osuus ja kasvuvauhti Lapissa on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin.
Matkailu on vientiä, koska raha Suomen kansantalouteen tulee ulkomailta. Lapin kauppakamarin laskelman mukaan Lapin matkailun vientiarvo oli miljardi euroa vuonna 2023. Matkailu on myös vientialoista ainoa, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Naapurimaassamme Norjassa matkailu huomioidaan vientialana ja se on osa maassa tekeillä olevaa vientistrategiaa.
Ehdotamme, että matkailu tunnistetaan Suomessa osaksi vientiteollisuutta, ja sen toimintaedellytyksiä vientialana kehitetään huomioiden myös, että Lappi on Suomen matkailuviennin veturi.
Lisätiedot
Lapin Kauppakamari:
Liisa Ansala, toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi p. 044 577 7514
Hanna Baas, johtaja, vaikuttaminen ja edunvalvonta
hanna.baas@chamber.fi p. 040 665 8720
Hanna-Mari Talvensaari, matkailuvaliokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Harriniva Oy
pyry@harriniva.fi, p. 040 570 0268
Lapin Matkailuelinkeinon Liitto:
Nina Forsell, toiminnanjohtaja
nina.forsell@lme.fi p. 040 126 2996
